sunnuntai 28. elokuuta 2011

Kuckelheim museo Tyrväntöön?

Pohdiskelimme Tanen kanssa eilen miten saada Tyrväntöönkin sellaista maailmanmenoa kuin isoissa kaupungeissa. Kun jotkut puuhaavat sitä mammuttimaata, johon en itse sinällään paljoa toivoa laittaisi, tuli mieleen kunnollinen tähtitieteeseen ja sen harrastamiseen keskittyvä Kuckelheimin museo. Mitään vastaavaa ei maassamme ole, joten hanke kerää varmasti paljon huomiota. Tekniikan museoon on kerätty kaikenlaista, mutta siellä ei kukaan käy. Tiedekeskusten planetaariot taas esittävät 3D elokuvia aikuisille. Tässä on selvä markkinarako, jolla saadaan kohennettua maamme rapistuvaa tieteen popularisointiin keskittyvää verkostoa.

Arvelen, että 2,5 miljoonalla voisimme hankkia Mt. Wilsonin observatorion historiallisen kaukoputken museon vetonaulaksi. Hanke tietysti maksaa, mutta toisi runsaasti monenlaista lisäarvoa paikkakunnalle ja sen elinkeinoelämälle. Täällä kävisi varmasti paljon venäläisiä turisteja ja osana mammuttimaata Kuckelheimin museo tunnettaisiin täältä Vladivostokiin. Jos hanke lähtee lentoon, voimme lisensioida konseptin ympäri maailmaa. Tässä piilee hienot potentiaaliset ansaintamahdollisuudet.

Kuckelheim oli viime vuosisadan alussa Tyrvännön seudulla vaikuttanut mesenaatti, jonka nimi on museota varten trendikkäästi anglosaksitettu. Saksalaista yytä en onnistunut luomaan edes tähän tietokoneellani.

maanantai 22. elokuuta 2011

Tyrvännön paikallisaika

Monet ovat ihmetelleet miksi Punasen Jättiläisen tekstit julkaistaan nykyisin hyvin omituisiin kellonaikoihin. Tähän on luonnollinen selitys: Lehden ylläpito ja Tauruksen serveri sijaitsevat Pitcairnin saarella. Tyrväntöläinen harrastaja Kornelius Näveri, joka mm. löysi Uranuksen, muttei raportoinut siitä, oli mukana eräällä onnettomalla matkalla. Korneliuksen jälkeläiset ovat nykyisin mukana toiminnassamme. Me täällä toimituksessa olemme käyttäneet tätä mahdollisuutta, koska tavanomaiset Cayman saaret ja vastaavat ovat kuluneita ja jotenkin hapettomia vaihtoehtoja.

perjantai 19. elokuuta 2011

Netistä haettua


Mikä on räjähdys punainen jättiläinen nimeltään?

Räjähdys punainen jättiläinen on nimeltään supernova. Olisi aivan mahtava
katsella! Toivottavasti tämä vastaus auttaa: Teknisesti räjähdys Punainen
jättiläinen ei kutsuta Supernova kuin massa tähti ei ole tarpeeksi suuri.
Kuitenkin räjähdyksen Red Super Giant voidaan kutsua supernova. Normaali
Punainen jättiläinen ei varsinaisesti räjähtää, ydin vain romahtaa taas
aiheuttaa valkoinen kääpiö ja uloimmat kerrokset ovat ulos muodostaen 
planeetan Nebulae.


Miksi nuori tähti nimeltään punainen jättiläinen?

Punainen jättiläinen on hyvin vanha tähti. Se on lähellä kuolemaa. Se on
tyhjentynyt sen vetyä ja tarjonnan on käynnissä höyryjä, niin sanoakseni.
Sen uloimmat kerrokset ovat laajentamassa taas sen ydin supistuu ja lopulta
räjähtää ja tullut sumu tai jotain sellaista. Tässä on sivutähden luokitukset.

tiistai 16. elokuuta 2011

Tyrvännössäkin vaikeuksia tähtitornien rahoituksessa


Tyrvännössäkin on ilmennyt rahoitusvaikeuksia tähtitornien ja vastaavien tutkimustilojen vuokrissa. Jatkuvasti kohoava vuokrataso uhkaa monien mielestä jo harrastustoiminnan perusteita. Toimittajamme selvitti mistä oikein on kysymys.


Tyrvännön tähtiharrastajien parissa on herättänyt suurta kohua tunnetun aktiivin Hannes Mäkelän tilanne. Mäkelä joutui sulkemaan torninsa viime vuonna juuri parhaaseen havainnointiaikaan. Mäkelä itse kommentoi tilannetta näin: 'Tein viime kesänä pientä remonttia tornissani, ulkomaalaus oli tarpeen vanhojen grafiittien peittämiseksi. Samalla pantiin sisätilojakin vähän uusiksi. Toimenpiteiden takia jouduin tietenkin korottamaan vuokraani. Olen asettanut tornille normaalikäytännön mukaisen kuuden prosentin tuottotavoitteen, mutta se on osoittautunut näissä oloissa kestämättömäksi. Ei ollut muuta mahdollisuutta kuin sulkea torni muutamaksi kuukaudeksi syksyllä, jolloin monet hyvät kelit menivät hukkaan.'
Mäkelä murehtii jo torninsa kohtaloa jatkossa. Kaikkein pahimmassa tapauksessa uhkaa tornin purkaminen. 'Purkamisessa on se järjettömyys, että minulla ei ole edes siihen varaa. Saisin paikallisesta ET-keskuksesta ja EU:lta kyllä avustusta uuden tornin rakentamiseen, mutta vanhasta ei pääse millään eroon ja koko ajan kohoavat kustannukset ovat niskassa', Mäkelä valittelee. Torneja onkin erilaisilla tukimuodoilla alkanut nousta monin paikoin Tyrväntöön ja paikalliseen tapaan niiden koossa ei rakentamisvaiheessa pihtailla.
Tyrväntöläiset harrastajat ovat syystäkin huolissaan torniensa kohtalosta. Uhkana on se, että vain elinvoimaisimmat ja suurimmat tornit jäävät jäljelle. Eräs menestyneistä tyrväntöläisistä torneista on Kalervo Pellisen omistama. Pellinen toteaa, että vuokrajärjestelmä saattaa pudottaa pieniä yksikköjä pelistä pois, mutta sehän on tarkoituskin. Periaatteessa Pellinen kannustaa pieniä harrastajatorneja. Pellisen mukaan asennetta kyllä löytyy, mutta penää näiltä vahvempaa liiketaloudellista ajattelua ja osaamista sekä kustannustehokkuutta. 'Maallamme ei ole kertakaikkiaan varaa ylläpitää kannattamattomien tornien suuruista kiinteistömassaa. Jos muu ei auta, niitä voidaan vuokrata taiteilijoille ja muille marginaalisille ryhmille. Itse olen kaivannut mm. Turun puolessa sellaisia keramiikkapajoja ja vastaavia, joita itä-Suomi on täynnä', kaavailee Pellinen.


Yllä keskikokoinen tyrväntöläinen kaukoputki. Oikealla Riitta Mutanen esittelee 35-senttistä Dobsoniaan, jolla irtosi kunniamaininta nuorten sarjassa vuosittain järjestettävässä kaukoputken rakennuskilpailussa. Tuomariston mielestä Riitta on onnistuneesti soveltanut monia uusia innovaatioita laitteessaan.


maanantai 15. elokuuta 2011

Viimeaikaisia uutisia Tyrvännöstä


Uusi aika tulee maaseudun syrjäisimpiinkin sopukoihin. Palvelutalossa
Tyrvännössä eläkepäiviään viettävä Väinö Pinomaa on aloittanut
sähköpostikirjeenvaihdon New Yorkin osavaltion Albanyssa asuvan
serkkunsa Tiina Gregoryn (os. Mutanen) kanssa. Vanhanaikaista
suomea puhuvan Tiinan mielestä Väinö kirjoittaa kauniisti ja
selkeästi. Väinö on kuulemma alkanut suunnitella Amerikan reissua
ja haaveilee häämatkasta Viagaran putouksille.

Petäyksen terassi on valittu Suomen parhaaksi olutravintolaksi. Arvosteluraati kiinnitti huomiota oluen saatavuuteen, paikan miljööseen ja henkilökuntaan. Valinta tuli Petäykselle yllätyksenä. 'Meidän taso on säilynyt vakaana jo vuosikymmenet', toteaa terassin kausivastaava Kirsti Mutanen. Oluista pidetään myynnissä vankka perusvalikoima. 'Tavallista hanakolmosta saattaa mennä kuumana kesäpäivänä ihan mahottomasti', Kirsti jatkaa. Valinta oli lajissaan ensimmäinen ja sen suoritti tyrväntöläinen olutharrastajien yhdistys.

Maailman hitain liikenneonnettomuus on ilmeisesti tapahtunut Tyrvännössä. Väinö Pinomaa ja tuntematon vanhempi mies törmäsivät rollaattoreillaan yhteen Pärnäniementiellä. Tapahtuma oli niin hidas, että sattumalta paikalla ollut Tane Mutanen ehti hakea sisältä digikameran ja ikuistaa tapauksen. Pinomaalla ei oikeastaan ollut varsinaista rollaattoria, vaan pyörillä varustettu potkukelkka. Tapaus yritetään saada Ennätysten kirjaan.

Hullun lehmän tauti lähti alkuaan liikkeelle tyrväntöläisestä härästä, jonka aivot saastuivat isäntäväen ylenmääräisen tähtiharrastuksen vuoksi. Piti polon lähteä siirtolaisten mukana Amerikkaan, mutta se sairaistui niin pahasti, että jätettiin laivasta jo Hullissa.

Tyrväntöläiset tähtiharrastajat tekivät äskettäin pimennysmatkan Kreikkaan. Normitettuun toimintaan tottuneille meikäläisille kreikkalainen harrastustoiminta oli hyvin ouzoa.

sunnuntai 14. elokuuta 2011

Merkittävä mammuttilöytö Tyrvännöstä?





Tyrväntöläisetkin vierailivat ahkerasti muutama vuosi sitten Helsingissä pidetyssä mammuttinäyttelyssä. Tauruksen veteraanit Niilo Näveri ja Hannes Mäkelä saivat näyttelyn innoittamina äskettäin idean lähteä mammuttijahtiin, onhan heillä runsaasti aiempaa kokemusta mm. planeettajahdista. Niilo Näveri oli jo aiemmin Törkköläntiellä vilkuillut uteliaana paria muhkeaa kumparetta ja nyt miehet ryhtyivät yhdessä tonkimaan niitä lähemmin. Ja melko pian heitä onnisti: kumpareet osoittautuivat sisältävän eloperäistä ainesta. Suurelta osin aineisto oli pilaantunutta, mutta kaivamista jatkettiin, koska mammuttiperäisyyttä ei voinut sulkea täysin poiskaan. Lopulta löytyi jotain lupaavaa. 'Olen melko varma, että löysimme mammutin kyrsän, jollaista ei ole aiemmin maastamme havaittu', totesi Niilo Näveri lehtemme haastattelussa. Näverin mukaan tämä on päätelty löydöksen muodosta.'On avaavaa nähdä edes välähdys siitä, millaisia yli 1000 vuoden päässä eläneet mammutit olivat'.

Kun tieto löydöstä Tyrvännössä levisi, aiheutti se tietysti kokonaisen kansanliikkeen. Tyrvännössä esiintyy paljon tavanomaisia viikinkiaikaisia venehautoja, mutta kaikki muut epäilyttävät kumpareet ovat nyt tutkimuksen kohteena. Lineaarikiihdytin-hankkeen kariuduttua Hannes Mäkelä kaavailee kuntaan uutta matkailun vetonaulaa, Mammuttimaata. Tällainen on tietysti paljon helpommin ns. tavallisen kansan ymmärtämä kohde. Lisäksi jo nimi kuvaa paremmin kunnan nykyisiä arvoja, missiota ja visioita. Tyrvännön matkailusihteeri onkin väläytellyt kunnan mukaantuloa yritykseen, edellyttäen tietysti että valtio ja EU saadaan hankkeen taakse.

Löytynyt sedimentti on lähetetty tutkittavaksi Lepaan ammattikorkeakouluun, josta tavoitimme dosentti Einari Kähösen projektikiireittensä keskeltä. Dosentti Kähönen vahvistaa, että kyseessä oleva artefakti on varmuudella eloperäinen. Mammuttimaista alkuperää dosentti Kähönen ei kuitenkaan tutkimusten tässä vaiheessa pysty vahvistamaan. 'Paras arvaukseni tällä hetkellä on, että kyseessä on pahasti muumioitunut saappaan varsi. Tähän viittaisi esineen holkkimainen muoto', toteaa dosentti Kähönen ammattikorkeakoulusta.

 Mastodontti (kuvassa) muistuttaa läheisesti oikeaa mammuttia.



Kotimainen Kontio-gummisaapas. Kuva ei mitenkään liity
oheiseen artikkeliin (toim. huom.)

Punanen Jättiläinen, nyt netissä

Punanen Jättiläinen siirtyy epävirallisesti blogimuotoon 13.8.2011.