Normaaliaikaan

Täällä Tyrvännössäkin siirryttiin normaaliaikaan. Viime yönä kello 3 siirrettiin aikaa tunnilla taaksepäin, minkä jälkeen kello oli kolme. Käytänössä tämä tarkoittaa aamun pitenemistä tunnilla, jolloin ehtii lukea sanomalehden ennen töihin lähtöä.

Tehokkuutta harrastamiseen

Nyt halutaan tehokkuutta myös vapaa-ajan viettoon, koska harrastuksia on maassamme liikaa. Laatuaika on vanhan aikainen käsite ja todettu kehnoksi. Ehdotettu vapaa-ajan verottaminen on saanut nuivan vastaanoton. Seuraavaksi Punasen Jättiläisen saamien tietojen mukaan harrastuksia aiotaan yhdistää isommiksi kokonaisuuksiksi. Samalla päästään uudistamaan rakenteita.

Miten harrasteita sitten yhdistettäisiin? Itse olen aina ollut heikkona Marttoihin ja tiedän, että monet tähtitieteen harrastajat haluaisivat yhtyä juuri heihin. Arvelen kuitenkin, että meidät pannaan yhteen eri tyyppisten nörttien, radioamatöörien ja pienoisrautatiefriikkien kanssa. Odotettavissa on, että jotkut elitistiset vastuuta pakoilevat harrasteet yrittävät pysyä itsenäisinä. Ehkä harrasteet olisi yhdistettävä työssäkäyntipohjaisesti? Silloin olisi ainakin keskustelun aiheita vähemmän, ihanteellisesti vain yksi työpaikkaa kohden.

Meille tihkuneiden tietojen mukaan Tyrvännössä saisi olla noin 25 harrastusta. Tämä on nykyajan vaatimus. Uusien harrasteiden sisällä on rajapintoja, joilta odotetaan paljon. Harrasteen osa-aluerajojen raapiessa toisiaan, niin välille syntyy ilmeisesti jonkinlaisia pyörteitä. Tai ainakin jotain uutta, mitä yhteiskuntamme juuri nyt tarvitsee.

Uudistuksesta ei tiedetä juuri muuta kuin, että sillä on kiire. Toimikunnilla tulee olemaan paljon haasteita, mistä esimerkiksi keksitään nimet uusille harrastuksille? Me täällä Tyrvännössä jäämme odottamaan.

Milloin Punasta Jättiläistä luetaan?

Verkkolehti tarjoaa tekijöilleen mielenkiintoisen foorumin. Eräs tarkkailtava asia on tilasto lehden lukuajoista. Se paljastaa, että Punasta Jättiläistä luetaan etupäässä työaikana. Klo 16 jälkeen kävijämäärä saattaa pudota romahdusmaisesti. Ja yllätys yllätys: Punanen Jättiläinen myös tehdään pääosin työaikana. Vapaa-aika on toki liian kallisarvoista tuhlattavaksi tällaiseen sinänsä arvokkaaseen tarkoitukseen. Tämä on mahdollista korkean elintason maissa, joissa on tehokas elinkeinoelämä. Toisin on talousvaikeuksien kanssa painivissa ns. kriisimaissa. Niissä on tehtävä huonosti palkattua ja raskasta työtä sekä pitkää työpäivää. Harrasteille tai lehtien lukemiselle ei juuri jää aikaa edes vapaa-aikoina.

Me toimittajat ponnistelemme hiki hatussa, jotta Punasen Jättiläisen taso säilyisi ja lukemiseen kuluva työaika ei tuntuisi hukkaan heitetyltä. Onhan toki järkevämpää lukea ajatuksia simuloivaa julkaisua kuin odotella kahvituntia lasittunein silmin iltapäivälehden monotoonisen sisällön parissa.

Punanen Jättiläinen, nyt netissä

Aikoinaan Punanen Jättiläinen läpsähti postiluukusta, parempi verbi oli varmaan päsähti, sillä tämä tyrväntöläisten harrastajien luunkovakantinen tiiliskivi oli sitä ainesta (hot stuff), joka herätti kunnioitusta jo graniittisella olemuksellaan. Lehden vanhojen numeroiden tarkempi tutkistelu osoittaa, että kyseessä on supisuomalainen hengen tuote, tosin ulkomaaneläville englanniksi teroitettuna Red Giant. Lehden takana ovat mm. herrat Ande Mutanen, Tane Mutanen ja Einari Kähönen. Eikä pidä unohtaa lukemattomia avustajia. Tätä kirjoittaessani painokoneet ovat suoltaneet jo toista kymmentä numeroa. Olen seuraavassa hieman jäsennellyt tämän erikoisen hengentuotteen syntyhistoriaa.

Ensimmäinen tavoittamani syyllinen on dosentti Einari Kähönen, joka kertoo esitelleensä Punaseen Jättiläiseen suunniteltua aineistoa helsinkiläisessä Kuu-ravintolassa vuonna 1986. "Näytin sitä muutamille ihmisille ja heti tuli positiivista palautetta", kertoo Kähönen. Rohkaisevaa oli myös Ande Mutasen ennakkoluuloton asenne. "Toista tällaista ei ole eikä tule".

Lehteä tarjottiin useille tähtiharrastusyhdistyksille, joista kirjoittajat valitsivat Tyrvännön Tauruksen. Loppu on historiaa. Alussa projektia veti Einari Kähönen, nykyinen monivuotinen organisatorinen vetäjä on Ande Mutanen. Kun kansainvälisen etälukuliiton edustajia vieraili muutama vuosi sitten Tyrvännössä, todettiin, että tyrväntöläiset ovat kunnostautuneet tekemällä lehden, jota näytellään ympäri maailmaa. Tänä päivänä Punanen Jättiläinen on käsite, joka nyt on aloittanut uuden tulemisensa verkkolehtenä.

Mikä PJ:ssä sitten iskee? Viimeksi yliopistossa funktioanalyysiä tai vastaavaa harrastaneille lehti saattaa ensi lukemalta tuntua lähinnä pökerryttävältä faktapaketilta. Punasen Jättiläisen syvä realismi saattaakin useassa tapauksessa olla liikaa seminaari- ja projektiväelle. Tämä lehti sopii niille harrastajille, jotka haluavat syvällisempiä tietoja myös kulissien takaisesta elämästä. "Yritettiin itse ymmärtää asiat siten, että pystytään selittämään ne niin johdonmukaisesti kuin se vain on mahdollista ja nautittiin kovasti siitä", kiteyttää Ande Mutanen.

Tyrvännössä lokakuun 16. päivänä 2011

Kalervo Pellinen

Luovuus

Tämä tuli niin äkkiä, mutta luovuus on ehtyvä luonnonvara.

Kylillä kuultua

"Punasen Jättiläisen tekijät ovat niin viisaita, etteivät itsekään ymmärrä mitä kirjoittavat".

"Punasta Jättiläistä pitää tutkia ihan rauhassa, on niin monimutkaista tekstiä, ettei ihan aukea yhdellä kerralla".

Avaruusviikon tapauksia

Nyt avaruusviikolla tapahtuu Tyrvännössä kummallisia. Tunnettu harrastaja Hannes Mäkelä on usean todistajan voimin nähty leijailevan kaksikerroksisen rakennuksen ikkunasta ulos ja toisesta sisään. Mäkelä ei ole mikään seikkailija ja on kotoisin arvostetusta perheestä, joten väite kuulostaa hyvin oudolta. Kyse on täällä harrastetusta avaruustaurismista. 'En muista muuta kuin että minulla oli käsittämättömän kevyt olo, suorastaan painottomalta tuntui', totesi Mäkelä haastattelussamme.

Avaruustaurismista on aiemmin julkaistu perinteinen artikkeli Punasessa Jättiläisessä.