torstai 15. joulukuuta 2011

Punasen Jättiläisen joulutervehdys

On joulunalusaika. Ilma on suoja, harmaat pilvet peittää taivaan ja maan. Vastatullut lumi on sulanut loskaksi. Metsästä kuuluu hiljainen kohina, sen takana moottoritiellä liikenne pauhaa. Kylätiellä on hiljaista. Vain harakka, tuo roskakatoksen kärkäs neito, on löytänyt kissan raadon ja saa siitä oivan aterian. Avara on tämä peltomaisema, mutta sen reunoja ei kuitenkaan näe silmäs, sillä etelässä kaupungin valot heijastuvat usvaisesta ilmakehästä. Siellä kauppakeskuksen parkkihallissa on pulu jostain keksinyt käytetyn paperinenäliinan ja kantaa sen tulevan pesänsä pehmikkeeksi.

Joulu saapuu myös Tyrväntöön ja Mutasten pieneen kotiin. Jouluaattona kiire viimein helpottaa. Jouluateriaa sulatellessa ja pukkia odotellessa vallitsee harras tunnelma. Aattoillan rauha kruunaa viikkojen ponnistelut. Sen jälkeen, kun vaivalla kokoon saatu jouluateria on hotkittu, isäntä makaa tyytyväisenä sohvalla konjakkia maistellen. Jos sitä siemaiset koko kannullisen, niin tunnetpa aika humauksen takaraivossasi. Nääntynyt äiti parantelee orastavaa päänsärkyään punaviinilasillisella. Liisa, perheen kultainen noutaja on vallannut parhaan nojatuolin, jossa se ynisee ja piereskelee. Onhan sitäkin muistettu tavallista runsaammalla koiran juhla-aterialla. Sitten koittaa illan kohokohta: Lapset kiljuvat riemusta kauan odotetun joulupukin tyhjentäessä pussejaan tuvan lattialle. Kaikki saavat osansa, Liisakin uuden puruluun, jonka avulla se pian näljää olohuoneen maton piloille.

Mikä on meidän täällä ollaksemme? Mitä huolisimme, vaikka pölähtäisi tuhkaksi koko tämä EU ja sen vakuusrahastot paitsi Tyrväntö ja sen ympäristö? Täällä elämme kuin äidin kohdussa vaan, täällä on meidän hyvä olla. Meillä on eukonkantoa, suopotkupalloa, maajusseille morsiamet ja Punanen Jättiläinen.

Näillä sanoin haluamme toivottaa perinteiseen tapaan lukioillemme Hyvää joulua ja tähtikirkkaita öitä vuodelle 2012.

perjantai 11. marraskuuta 2011

Vale-tähtitieteenharrastajaa epäillään Tyrvännössä

Tyrvännössä on tullut ilmi vale-tähtitieteenharrastaja-epäily. Jo useita vuosia sitten Tyrvännön Taurukselle jätettiin asiasta nimetön ilmianto. Yhdistyksellä on puolivirallinen asema ja se hoitaa valvonnan kunnan alueella. Aikoinaan tehdyssä tutkinnassa ei kuitenkaan havaittu mitään, koska epäilty kertoi mm. olleensa erään ison tähtiharrastusyhdistyksen jäsen. Tänään 11.11.2011 klo 11 tapahtui jotain, mitä ei tässä yhteydessä vielä voida paljastaa tutkinnallisista syistä. Jutusta on nyt tehty tutkintapyyntö, asiaa hoitaa dosentti Einari Kähönen.
"Kukaan Tauruksen aktiivijäsen ei voi olla kyseessä", kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Kalervo Pellinen. "Meillä on sen verran tiukka valvonta, että pitäisin suoranaisena ihmeenä, jos vale-tähtitieteenharrastusta ilmenisi joukoissamme."

maanantai 7. marraskuuta 2011

Outoja otsikoita

"Tommosii sivuja on varmaan miljoona, miten sä ajattelit erottua niistä." (25.2.2012)
"Pokeri-illassa urologi avasi pelin." (14.2.2012)
"Ilmalämpöpumppu kasvattaa rintoja." (14.2.2012)
"Saatekeskustelussa eräs tunnettu kirurgi toimi päänavaajana." (29.11.2011)
"Isäntä päästi viluisen koiran sisään." (29.11.2011)
”Kunnan työntekijät hikoilivat viikon valmennuksessa ja nuorentuivat lähes kuusi vuotta.” (8.11.2011)
"Jupiterin kuut näkyivät havaintolaitteesta riippuen" (17.11.2011)
"Harrastukseni eristi minut yhteiskunnasta." (11.11.2011)
"Toimistotyö vei muistini." (31.10.2011)
"Paransin likinäköisyyttäni tähtien tarkkailulla." (31.10.2011)
"Joko teillä luetaan Punaista Jättiläistä?" (31.10.2011)

tiistai 1. marraskuuta 2011

Red Giant ylitti valonnopeuden


Nyt se tapahtui. Tänään aamupäivällä Ultimate Red Giant-pyörämme ylitti valonnopeuden Törkkölänmäen etelärinteessä. Paikallinen karvaturpamme, Niilo Näveri, ohjasti Red Giantin uuteen nopeusennätykseen useiden todistajien läsnäollessa. Pyörän salaisuuksiin kuuluvat mm. erinomainen akseliväli, rento ajoasento ja kumirenkaat korvannut nanokalvo, joka on immuuni näillekkin nopeusluokille. Kuvassa Red Giant nojaamassa ennätyssuorituksen jälkeen Törkkölän Small Aperature-tähtitornin seinään.
01.11.2011 Tane Mutanen

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Normaaliaikaan

Täällä Tyrvännössäkin siirryttiin normaaliaikaan. Viime yönä kello 3 siirrettiin aikaa tunnilla taaksepäin, minkä jälkeen kello oli kolme. Käytänössä tämä tarkoittaa aamun pitenemistä tunnilla, jolloin ehtii lukea sanomalehden ennen töihin lähtöä.

tiistai 25. lokakuuta 2011

Tehokkuutta harrastamiseen

Nyt halutaan tehokkuutta myös vapaa-ajan viettoon, koska harrastuksia on maassamme liikaa. Laatuaika on vanhan aikainen käsite ja todettu kehnoksi. Ehdotettu vapaa-ajan verottaminen on saanut nuivan vastaanoton. Seuraavaksi Punasen Jättiläisen saamien tietojen mukaan harrastuksia aiotaan yhdistää isommiksi kokonaisuuksiksi. Samalla päästään uudistamaan rakenteita.

Miten harrasteita sitten yhdistettäisiin? Itse olen aina ollut heikkona Marttoihin ja tiedän, että monet tähtitieteen harrastajat haluaisivat yhtyä juuri heihin. Arvelen kuitenkin, että meidät pannaan yhteen eri tyyppisten nörttien, radioamatöörien ja pienoisrautatiefriikkien kanssa. Odotettavissa on, että jotkut elitistiset vastuuta pakoilevat harrasteet yrittävät pysyä itsenäisinä. Ehkä harrasteet olisi yhdistettävä työssäkäyntipohjaisesti? Silloin olisi ainakin keskustelun aiheita vähemmän, ihanteellisesti vain yksi työpaikkaa kohden.

Meille tihkuneiden tietojen mukaan Tyrvännössä saisi olla noin 25 harrastusta. Tämä on nykyajan vaatimus. Uusien harrasteiden sisällä on rajapintoja, joilta odotetaan paljon. Harrasteen osa-aluerajojen raapiessa toisiaan, niin välille syntyy ilmeisesti jonkinlaisia pyörteitä. Tai ainakin jotain uutta, mitä yhteiskuntamme juuri nyt tarvitsee.

Uudistuksesta ei tiedetä juuri muuta kuin, että sillä on kiire. Toimikunnilla tulee olemaan paljon haasteita, mistä esimerkiksi keksitään nimet uusille harrastuksille? Me täällä Tyrvännössä jäämme odottamaan.

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Milloin Punasta Jättiläistä luetaan?

Verkkolehti tarjoaa tekijöilleen mielenkiintoisen foorumin. Eräs tarkkailtava asia on tilasto lehden lukuajoista. Se paljastaa, että Punasta Jättiläistä luetaan etupäässä työaikana. Klo 16 jälkeen kävijämäärä saattaa pudota romahdusmaisesti. Ja yllätys yllätys: Punanen Jättiläinen myös tehdään pääosin työaikana. Vapaa-aika on toki liian kallisarvoista tuhlattavaksi tällaiseen sinänsä arvokkaaseen tarkoitukseen. Tämä on mahdollista korkean elintason maissa, joissa on tehokas elinkeinoelämä. Toisin on talousvaikeuksien kanssa painivissa ns. kriisimaissa. Niissä on tehtävä huonosti palkattua ja raskasta työtä sekä pitkää työpäivää. Harrasteille tai lehtien lukemiselle ei juuri jää aikaa edes vapaa-aikoina.

Me toimittajat ponnistelemme hiki hatussa, jotta Punasen Jättiläisen taso säilyisi ja lukemiseen kuluva työaika ei tuntuisi hukkaan heitetyltä. Onhan toki järkevämpää lukea ajatuksia simuloivaa julkaisua kuin odotella kahvituntia lasittunein silmin iltapäivälehden monotoonisen sisällön parissa.

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Punanen Jättiläinen, nyt netissä

Aikoinaan Punanen Jättiläinen läpsähti postiluukusta, parempi verbi oli varmaan päsähti, sillä tämä tyrväntöläisten harrastajien luunkovakantinen tiiliskivi oli sitä ainesta (hot stuff), joka herätti kunnioitusta jo graniittisella olemuksellaan. Lehden vanhojen numeroiden tarkempi tutkistelu osoittaa, että kyseessä on supisuomalainen hengen tuote, tosin ulkomaaneläville englanniksi teroitettuna Red Giant. Lehden takana ovat mm. herrat Ande Mutanen, Tane Mutanen ja Einari Kähönen. Eikä pidä unohtaa lukemattomia avustajia. Tätä kirjoittaessani painokoneet ovat suoltaneet jo toista kymmentä numeroa. Olen seuraavassa hieman jäsennellyt tämän erikoisen hengentuotteen syntyhistoriaa.

Ensimmäinen tavoittamani syyllinen on dosentti Einari Kähönen, joka kertoo esitelleensä Punaseen Jättiläiseen suunniteltua aineistoa helsinkiläisessä Kuu-ravintolassa vuonna 1986. "Näytin sitä muutamille ihmisille ja heti tuli positiivista palautetta", kertoo Kähönen. Rohkaisevaa oli myös Ande Mutasen ennakkoluuloton asenne. "Toista tällaista ei ole eikä tule".

Lehteä tarjottiin useille tähtiharrastusyhdistyksille, joista kirjoittajat valitsivat Tyrvännön Tauruksen. Loppu on historiaa. Alussa projektia veti Einari Kähönen, nykyinen monivuotinen organisatorinen vetäjä on Ande Mutanen. Kun kansainvälisen etälukuliiton edustajia vieraili muutama vuosi sitten Tyrvännössä, todettiin, että tyrväntöläiset ovat kunnostautuneet tekemällä lehden, jota näytellään ympäri maailmaa. Tänä päivänä Punanen Jättiläinen on käsite, joka nyt on aloittanut uuden tulemisensa verkkolehtenä.

Mikä PJ:ssä sitten iskee? Viimeksi yliopistossa funktioanalyysiä tai vastaavaa harrastaneille lehti saattaa ensi lukemalta tuntua lähinnä pökerryttävältä faktapaketilta. Punasen Jättiläisen syvä realismi saattaakin useassa tapauksessa olla liikaa seminaari- ja projektiväelle. Tämä lehti sopii niille harrastajille, jotka haluavat syvällisempiä tietoja myös kulissien takaisesta elämästä. "Yritettiin itse ymmärtää asiat siten, että pystytään selittämään ne niin johdonmukaisesti kuin se vain on mahdollista ja nautittiin kovasti siitä", kiteyttää Ande Mutanen.

Tyrvännössä lokakuun 16. päivänä 2011

Kalervo Pellinen


tiistai 11. lokakuuta 2011

Luovuus

Tämä tuli niin äkkiä, mutta luovuus on ehtyvä luonnonvara.

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Kylillä kuultua

"Punasen Jättiläisen tekijät ovat niin viisaita, etteivät itsekään ymmärrä mitä kirjoittavat".

"Punasta Jättiläistä pitää tutkia ihan rauhassa, on niin monimutkaista tekstiä, ettei ihan aukea yhdellä kerralla".

torstai 6. lokakuuta 2011

Avaruusviikon tapauksia

Nyt avaruusviikolla tapahtuu Tyrvännössä kummallisia. Tunnettu harrastaja Hannes Mäkelä on usean todistajan voimin nähty leijailevan kaksikerroksisen rakennuksen ikkunasta ulos ja toisesta sisään. Mäkelä ei ole mikään seikkailija ja on kotoisin arvostetusta perheestä, joten väite kuulostaa hyvin oudolta. Kyse on täällä harrastetusta avaruustaurismista. 'En muista muuta kuin että minulla oli käsittämättömän kevyt olo, suorastaan painottomalta tuntui', totesi Mäkelä haastattelussamme.

Avaruustaurismista on aiemmin julkaistu perinteinen artikkeli Punasessa Jättiläisessä.

perjantai 30. syyskuuta 2011

On se iso

Viime viikonloppuna Tyrvännössä pidettiin jättikasvien kasvatuskilpailu. Suomen ennätyksiä saatiin kahdeksan Tässä kuvassa on suuri kurpitsa. Erään tunnetun tähtiharrastajan isoa Dobsonia kutsutaan myös suureksi kurpitsaksi.

Ilmakehäharrastaja Ande Mutanen

Tässä kuuluisa kuva 'Ilmakehäharrastaja Ande Mutanen' muutaman vuoden takaa. Jo kuvan oton aikoihin varauduimme kolmeen erilliseen universumiin. Tässä esillä oleva universumi on selkeästi kaareutunut ja sulkeutuva.

torstai 22. syyskuuta 2011

Tähtikuvauksesta

Tähtikuvaus onnistuu nykyisin harrastelijaltakin melko kohtuuhintaisin laittein. Yllä on eräs sumu digitaalisesti kuvattuna. Laatu on hyvin tavanomaista tyrväntöläistä tasoa. Kuva osoittaa selvästi, että automaattinen seurannanohjaus ei ole enää astronörttien salaperäistä öistä puuhailua.

sunnuntai 28. elokuuta 2011

Kuckelheim museo Tyrväntöön?

Pohdiskelimme Tanen kanssa eilen miten saada Tyrväntöönkin sellaista maailmanmenoa kuin isoissa kaupungeissa. Kun jotkut puuhaavat sitä mammuttimaata, johon en itse sinällään paljoa toivoa laittaisi, tuli mieleen kunnollinen tähtitieteeseen ja sen harrastamiseen keskittyvä Kuckelheimin museo. Mitään vastaavaa ei maassamme ole, joten hanke kerää varmasti paljon huomiota. Tekniikan museoon on kerätty kaikenlaista, mutta siellä ei kukaan käy. Tiedekeskusten planetaariot taas esittävät 3D elokuvia aikuisille. Tässä on selvä markkinarako, jolla saadaan kohennettua maamme rapistuvaa tieteen popularisointiin keskittyvää verkostoa.

Arvelen, että 2,5 miljoonalla voisimme hankkia Mt. Wilsonin observatorion historiallisen kaukoputken museon vetonaulaksi. Hanke tietysti maksaa, mutta toisi runsaasti monenlaista lisäarvoa paikkakunnalle ja sen elinkeinoelämälle. Täällä kävisi varmasti paljon venäläisiä turisteja ja osana mammuttimaata Kuckelheimin museo tunnettaisiin täältä Vladivostokiin. Jos hanke lähtee lentoon, voimme lisensioida konseptin ympäri maailmaa. Tässä piilee hienot potentiaaliset ansaintamahdollisuudet.

Kuckelheim oli viime vuosisadan alussa Tyrvännön seudulla vaikuttanut mesenaatti, jonka nimi on museota varten trendikkäästi anglosaksitettu. Saksalaista yytä en onnistunut luomaan edes tähän tietokoneellani.

maanantai 22. elokuuta 2011

Tyrvännön paikallisaika

Monet ovat ihmetelleet miksi Punasen Jättiläisen tekstit julkaistaan nykyisin hyvin omituisiin kellonaikoihin. Tähän on luonnollinen selitys: Lehden ylläpito ja Tauruksen serveri sijaitsevat Pitcairnin saarella. Tyrväntöläinen harrastaja Kornelius Näveri, joka mm. löysi Uranuksen, muttei raportoinut siitä, oli mukana eräällä onnettomalla matkalla. Korneliuksen jälkeläiset ovat nykyisin mukana toiminnassamme. Me täällä toimituksessa olemme käyttäneet tätä mahdollisuutta, koska tavanomaiset Cayman saaret ja vastaavat ovat kuluneita ja jotenkin hapettomia vaihtoehtoja.

perjantai 19. elokuuta 2011

Netistä haettua


Mikä on räjähdys punainen jättiläinen nimeltään?

Räjähdys punainen jättiläinen on nimeltään supernova. Olisi aivan mahtava
katsella! Toivottavasti tämä vastaus auttaa: Teknisesti räjähdys Punainen
jättiläinen ei kutsuta Supernova kuin massa tähti ei ole tarpeeksi suuri.
Kuitenkin räjähdyksen Red Super Giant voidaan kutsua supernova. Normaali
Punainen jättiläinen ei varsinaisesti räjähtää, ydin vain romahtaa taas
aiheuttaa valkoinen kääpiö ja uloimmat kerrokset ovat ulos muodostaen 
planeetan Nebulae.


Miksi nuori tähti nimeltään punainen jättiläinen?

Punainen jättiläinen on hyvin vanha tähti. Se on lähellä kuolemaa. Se on
tyhjentynyt sen vetyä ja tarjonnan on käynnissä höyryjä, niin sanoakseni.
Sen uloimmat kerrokset ovat laajentamassa taas sen ydin supistuu ja lopulta
räjähtää ja tullut sumu tai jotain sellaista. Tässä on sivutähden luokitukset.

tiistai 16. elokuuta 2011

Tyrvännössäkin vaikeuksia tähtitornien rahoituksessa


Tyrvännössäkin on ilmennyt rahoitusvaikeuksia tähtitornien ja vastaavien tutkimustilojen vuokrissa. Jatkuvasti kohoava vuokrataso uhkaa monien mielestä jo harrastustoiminnan perusteita. Toimittajamme selvitti mistä oikein on kysymys.


Tyrvännön tähtiharrastajien parissa on herättänyt suurta kohua tunnetun aktiivin Hannes Mäkelän tilanne. Mäkelä joutui sulkemaan torninsa viime vuonna juuri parhaaseen havainnointiaikaan. Mäkelä itse kommentoi tilannetta näin: 'Tein viime kesänä pientä remonttia tornissani, ulkomaalaus oli tarpeen vanhojen grafiittien peittämiseksi. Samalla pantiin sisätilojakin vähän uusiksi. Toimenpiteiden takia jouduin tietenkin korottamaan vuokraani. Olen asettanut tornille normaalikäytännön mukaisen kuuden prosentin tuottotavoitteen, mutta se on osoittautunut näissä oloissa kestämättömäksi. Ei ollut muuta mahdollisuutta kuin sulkea torni muutamaksi kuukaudeksi syksyllä, jolloin monet hyvät kelit menivät hukkaan.'
Mäkelä murehtii jo torninsa kohtaloa jatkossa. Kaikkein pahimmassa tapauksessa uhkaa tornin purkaminen. 'Purkamisessa on se järjettömyys, että minulla ei ole edes siihen varaa. Saisin paikallisesta ET-keskuksesta ja EU:lta kyllä avustusta uuden tornin rakentamiseen, mutta vanhasta ei pääse millään eroon ja koko ajan kohoavat kustannukset ovat niskassa', Mäkelä valittelee. Torneja onkin erilaisilla tukimuodoilla alkanut nousta monin paikoin Tyrväntöön ja paikalliseen tapaan niiden koossa ei rakentamisvaiheessa pihtailla.
Tyrväntöläiset harrastajat ovat syystäkin huolissaan torniensa kohtalosta. Uhkana on se, että vain elinvoimaisimmat ja suurimmat tornit jäävät jäljelle. Eräs menestyneistä tyrväntöläisistä torneista on Kalervo Pellisen omistama. Pellinen toteaa, että vuokrajärjestelmä saattaa pudottaa pieniä yksikköjä pelistä pois, mutta sehän on tarkoituskin. Periaatteessa Pellinen kannustaa pieniä harrastajatorneja. Pellisen mukaan asennetta kyllä löytyy, mutta penää näiltä vahvempaa liiketaloudellista ajattelua ja osaamista sekä kustannustehokkuutta. 'Maallamme ei ole kertakaikkiaan varaa ylläpitää kannattamattomien tornien suuruista kiinteistömassaa. Jos muu ei auta, niitä voidaan vuokrata taiteilijoille ja muille marginaalisille ryhmille. Itse olen kaivannut mm. Turun puolessa sellaisia keramiikkapajoja ja vastaavia, joita itä-Suomi on täynnä', kaavailee Pellinen.


Yllä keskikokoinen tyrväntöläinen kaukoputki. Oikealla Riitta Mutanen esittelee 35-senttistä Dobsoniaan, jolla irtosi kunniamaininta nuorten sarjassa vuosittain järjestettävässä kaukoputken rakennuskilpailussa. Tuomariston mielestä Riitta on onnistuneesti soveltanut monia uusia innovaatioita laitteessaan.


maanantai 15. elokuuta 2011

Viimeaikaisia uutisia Tyrvännöstä


Uusi aika tulee maaseudun syrjäisimpiinkin sopukoihin. Palvelutalossa
Tyrvännössä eläkepäiviään viettävä Väinö Pinomaa on aloittanut
sähköpostikirjeenvaihdon New Yorkin osavaltion Albanyssa asuvan
serkkunsa Tiina Gregoryn (os. Mutanen) kanssa. Vanhanaikaista
suomea puhuvan Tiinan mielestä Väinö kirjoittaa kauniisti ja
selkeästi. Väinö on kuulemma alkanut suunnitella Amerikan reissua
ja haaveilee häämatkasta Viagaran putouksille.

Petäyksen terassi on valittu Suomen parhaaksi olutravintolaksi. Arvosteluraati kiinnitti huomiota oluen saatavuuteen, paikan miljööseen ja henkilökuntaan. Valinta tuli Petäykselle yllätyksenä. 'Meidän taso on säilynyt vakaana jo vuosikymmenet', toteaa terassin kausivastaava Kirsti Mutanen. Oluista pidetään myynnissä vankka perusvalikoima. 'Tavallista hanakolmosta saattaa mennä kuumana kesäpäivänä ihan mahottomasti', Kirsti jatkaa. Valinta oli lajissaan ensimmäinen ja sen suoritti tyrväntöläinen olutharrastajien yhdistys.

Maailman hitain liikenneonnettomuus on ilmeisesti tapahtunut Tyrvännössä. Väinö Pinomaa ja tuntematon vanhempi mies törmäsivät rollaattoreillaan yhteen Pärnäniementiellä. Tapahtuma oli niin hidas, että sattumalta paikalla ollut Tane Mutanen ehti hakea sisältä digikameran ja ikuistaa tapauksen. Pinomaalla ei oikeastaan ollut varsinaista rollaattoria, vaan pyörillä varustettu potkukelkka. Tapaus yritetään saada Ennätysten kirjaan.

Hullun lehmän tauti lähti alkuaan liikkeelle tyrväntöläisestä härästä, jonka aivot saastuivat isäntäväen ylenmääräisen tähtiharrastuksen vuoksi. Piti polon lähteä siirtolaisten mukana Amerikkaan, mutta se sairaistui niin pahasti, että jätettiin laivasta jo Hullissa.

Tyrväntöläiset tähtiharrastajat tekivät äskettäin pimennysmatkan Kreikkaan. Normitettuun toimintaan tottuneille meikäläisille kreikkalainen harrastustoiminta oli hyvin ouzoa.

sunnuntai 14. elokuuta 2011

Merkittävä mammuttilöytö Tyrvännöstä?





Tyrväntöläisetkin vierailivat ahkerasti muutama vuosi sitten Helsingissä pidetyssä mammuttinäyttelyssä. Tauruksen veteraanit Niilo Näveri ja Hannes Mäkelä saivat näyttelyn innoittamina äskettäin idean lähteä mammuttijahtiin, onhan heillä runsaasti aiempaa kokemusta mm. planeettajahdista. Niilo Näveri oli jo aiemmin Törkköläntiellä vilkuillut uteliaana paria muhkeaa kumparetta ja nyt miehet ryhtyivät yhdessä tonkimaan niitä lähemmin. Ja melko pian heitä onnisti: kumpareet osoittautuivat sisältävän eloperäistä ainesta. Suurelta osin aineisto oli pilaantunutta, mutta kaivamista jatkettiin, koska mammuttiperäisyyttä ei voinut sulkea täysin poiskaan. Lopulta löytyi jotain lupaavaa. 'Olen melko varma, että löysimme mammutin kyrsän, jollaista ei ole aiemmin maastamme havaittu', totesi Niilo Näveri lehtemme haastattelussa. Näverin mukaan tämä on päätelty löydöksen muodosta.'On avaavaa nähdä edes välähdys siitä, millaisia yli 1000 vuoden päässä eläneet mammutit olivat'.

Kun tieto löydöstä Tyrvännössä levisi, aiheutti se tietysti kokonaisen kansanliikkeen. Tyrvännössä esiintyy paljon tavanomaisia viikinkiaikaisia venehautoja, mutta kaikki muut epäilyttävät kumpareet ovat nyt tutkimuksen kohteena. Lineaarikiihdytin-hankkeen kariuduttua Hannes Mäkelä kaavailee kuntaan uutta matkailun vetonaulaa, Mammuttimaata. Tällainen on tietysti paljon helpommin ns. tavallisen kansan ymmärtämä kohde. Lisäksi jo nimi kuvaa paremmin kunnan nykyisiä arvoja, missiota ja visioita. Tyrvännön matkailusihteeri onkin väläytellyt kunnan mukaantuloa yritykseen, edellyttäen tietysti että valtio ja EU saadaan hankkeen taakse.

Löytynyt sedimentti on lähetetty tutkittavaksi Lepaan ammattikorkeakouluun, josta tavoitimme dosentti Einari Kähösen projektikiireittensä keskeltä. Dosentti Kähönen vahvistaa, että kyseessä oleva artefakti on varmuudella eloperäinen. Mammuttimaista alkuperää dosentti Kähönen ei kuitenkaan tutkimusten tässä vaiheessa pysty vahvistamaan. 'Paras arvaukseni tällä hetkellä on, että kyseessä on pahasti muumioitunut saappaan varsi. Tähän viittaisi esineen holkkimainen muoto', toteaa dosentti Kähönen ammattikorkeakoulusta.

 Mastodontti (kuvassa) muistuttaa läheisesti oikeaa mammuttia.



Kotimainen Kontio-gummisaapas. Kuva ei mitenkään liity
oheiseen artikkeliin (toim. huom.)

Punanen Jättiläinen, nyt netissä

Punanen Jättiläinen siirtyy epävirallisesti blogimuotoon 13.8.2011.