Tyrvännössäkin on ilmennyt rahoitusvaikeuksia tähtitornien ja vastaavien tutkimustilojen vuokrissa. Jatkuvasti kohoava vuokrataso uhkaa monien mielestä jo harrastustoiminnan perusteita. Toimittajamme selvitti mistä oikein on kysymys.
Tyrvännön tähtiharrastajien parissa on herättänyt suurta kohua tunnetun aktiivin Hannes Mäkelän tilanne. Mäkelä joutui sulkemaan torninsa viime vuonna juuri parhaaseen havainnointiaikaan. Mäkelä itse kommentoi tilannetta näin: 'Tein viime kesänä pientä remonttia tornissani, ulkomaalaus oli tarpeen vanhojen grafiittien peittämiseksi. Samalla pantiin sisätilojakin vähän uusiksi. Toimenpiteiden takia jouduin tietenkin korottamaan vuokraani. Olen asettanut tornille normaalikäytännön mukaisen kuuden prosentin tuottotavoitteen, mutta se on osoittautunut näissä oloissa kestämättömäksi. Ei ollut muuta mahdollisuutta kuin sulkea torni muutamaksi kuukaudeksi syksyllä, jolloin monet hyvät kelit menivät hukkaan.'
Mäkelä murehtii jo torninsa kohtaloa jatkossa. Kaikkein pahimmassa tapauksessa uhkaa tornin purkaminen. 'Purkamisessa on se järjettömyys, että minulla ei ole edes siihen varaa. Saisin paikallisesta ET-keskuksesta ja EU:lta kyllä avustusta uuden tornin rakentamiseen, mutta vanhasta ei pääse millään eroon ja koko ajan kohoavat kustannukset ovat niskassa', Mäkelä valittelee. Torneja onkin erilaisilla tukimuodoilla alkanut nousta monin paikoin Tyrväntöön ja paikalliseen tapaan niiden koossa ei rakentamisvaiheessa pihtailla.
Mäkelä murehtii jo torninsa kohtaloa jatkossa. Kaikkein pahimmassa tapauksessa uhkaa tornin purkaminen. 'Purkamisessa on se järjettömyys, että minulla ei ole edes siihen varaa. Saisin paikallisesta ET-keskuksesta ja EU:lta kyllä avustusta uuden tornin rakentamiseen, mutta vanhasta ei pääse millään eroon ja koko ajan kohoavat kustannukset ovat niskassa', Mäkelä valittelee. Torneja onkin erilaisilla tukimuodoilla alkanut nousta monin paikoin Tyrväntöön ja paikalliseen tapaan niiden koossa ei rakentamisvaiheessa pihtailla.
Tyrväntöläiset harrastajat ovat syystäkin huolissaan torniensa kohtalosta. Uhkana on se, että vain elinvoimaisimmat ja suurimmat tornit jäävät jäljelle. Eräs menestyneistä tyrväntöläisistä torneista on Kalervo Pellisen omistama. Pellinen toteaa, että vuokrajärjestelmä saattaa pudottaa pieniä yksikköjä pelistä pois, mutta sehän on tarkoituskin. Periaatteessa Pellinen kannustaa pieniä harrastajatorneja. Pellisen mukaan asennetta kyllä löytyy, mutta penää näiltä vahvempaa liiketaloudellista ajattelua ja osaamista sekä kustannustehokkuutta. 'Maallamme ei ole kertakaikkiaan varaa ylläpitää kannattamattomien tornien suuruista kiinteistömassaa. Jos muu ei auta, niitä voidaan vuokrata taiteilijoille ja muille marginaalisille ryhmille. Itse olen kaivannut mm. Turun puolessa sellaisia keramiikkapajoja ja vastaavia, joita itä-Suomi on täynnä', kaavailee Pellinen.
Yllä keskikokoinen tyrväntöläinen kaukoputki. Oikealla Riitta Mutanen esittelee 35-senttistä Dobsoniaan, jolla irtosi kunniamaininta nuorten sarjassa vuosittain järjestettävässä kaukoputken rakennuskilpailussa. Tuomariston mielestä Riitta on onnistuneesti soveltanut monia uusia innovaatioita laitteessaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti